photo
by Tuomo Tulokas
Tervetuloa Kennel Bernarossan kotisivuille!
Rakkaus
koiriin juontaa juurensa aina lapsuuteeni saakka, sillä
meillä oli aina kotona koira. Sitten elämän
pyörityksessä oli vaihe, jolloin ei ollut
mahdollisuutta omaan koiraan, mutta kun tilaisuus siihen
tuli, olin jo ihastunut berninpaimenkoiraan; sen kauniiseen, lempeään
ulkonäköön, ihanaan luonteeseen sekä
uljaaseen kokoon. Lisäksi koiran on oltava koiran
kokoinen. Koiran on oltava berni!
Perheeseemme
kuuluu
avomieheni Heikki sekä bernilaumamme.
Koiramme kasvavat,
asuvat ja elävät
vapaasti kanssamme omakotitalossamme Valkealassa
ja kulkevat mukanamme kaikkiin mahdollisiin paikkoihin.
Koiriemme
kanssa harrastamme lähinnä lenkkeilyä
ja touhuilua muuten vaan. Lisäksi
näyttelykärpänen on puraissut
pahanlaisesti, joten viikonloput kuluvat milloin missäkin
päin näyttelyreissuilla. Kiitos tukipilarilleni
Heikille, joka mahdollistaa näyttelyreissut jääden
aina tarvittaessa -
ja aika usein -
kotiin hoitamaan laumaamme joka näyttää
aina vaan kasvavan....
Perhettämme
kuvaa hyvin tämä tuntemattomalta kirjoittajalta
lainattu teksti:
Koiranko
tahdot? No, yhdenkö vaan? Siitä lauma
lähtee kasvamaan. Seuraavaksi huomaat, että
oletkin köyhä ja naapurit kuiskii, että
päästä vähän löysä.
Ei yhdestä vaivaa ja kaksi on hauskaa,
kolmas on helppo eikä neljäs tee tuskaa.
Viides on ihana, ei kuudessakaan vikaa. Talo täyttyy
hauvoilla aivan tuota pikaa. No uskallatko
leikkiin, mites olis vielä yks? Kai keittiössä
häkissä saa sen säilytetyks? Sängyillä,
sohvilla kyllä löytyy tilaa, ei vielä
yhden turkin hoito iltoja kai pilaa. Ne käyttäytyä
osaavat, ei niistä ole vaivaa. Kai yhdelle
tulijalle paikan jostain raivaa. Sohvalla on karvaa,
ei ikkunoista läpi nää, lattialla
tassunjäljet pölyn sekaan häviää.
Kai kodinhoito kärsii, vaan mitä muutamasta
kuononjäljestä ikkunassa tai karvahahtuvasta?
Jos tämä pentu pidetään, niin varmasti
mä lupaan lisää luututa ja puhtautta
tupaan. Ei koirien määrälle
ole ylärajaa ja yhtäkin ilman oisi laumasi
vajaa. Jokainen on tärkeä ja rakas pörröpää.
Laskut vain kasvaa ja velkaa vielä jää.
Ei sukulaiset kyläile ja ystävätkin
hylkää, paitsi koiratuttavat, joilla on
samat kuviot nää. Nurmikko ja pihapensaat
kuihtuneilta näyttää, kun näyttelyt
ja kilpailut sun viikonloput täyttää.
Koiranruoka, vitamiinit, treenit, rokotukset.
Ja näyttelyt ja kilpailut ja matkakustannukset.
Ansako tää olikin? Mä kohta oonko vainaa?
Silloin Lempisessusi päänsä polvellesi
painaa. Se katsoo sua rakastaen ja sinä
päätät jaksaa pitää koko
hunnilauman, maksaa mitä maksaa. Yksi tähti
näyttelyyn, yksi jalostusta varten, yksi sylikoiraksi,
kaikki täyttää jonkun tarpeen.
Mutta talvi on kurja, ei siitä koiratkaan tykkää.
Lenkkinsä ne tarvitsee; vaikka taivas räntää
lykkää tai naamasi on sininen pakkastaivaan
alla. ja iltaisin ne ulos saa ainoastaan karjumalla.
Koirat ja näyttelyt, jännitys ja naksut,
vaiva sekä huoli, paineita ja maksut. Kaikki
on sen arvoista, on koirat elämäsi. Niin
suloiset ja hurmaavat - ja parhaat ystäväsi.
On maailmasi muuttunut, ei mikään enää
sama, kun ihminen on kokonaan koiriensa omistama.
Kasvatustyössäni
pyrin terveisiin, pitkäikäisiin, rodunomaisiin
berninpaimenkoiriin unohtamatta hyvän luonteen
tärkeyttä.
Voisin sanoa, että tämä on touhua
rakkaudesta berninpaimenkoiriin!
Toivottavasti
viihdyt sivuillamme!
Raija |